Siitä onkin hetki, kun viimeksi päivitin tietoja.

Tässä välissä ei oikein ole odottamisen lisäksi tapahtunut juuri mitään. Kerkesimme jopa parin viikon lomalle tässä välissä.

Jotain pientä kuitenkin on tapahtunut, meidät on merkattu 😊 Dekotalon edustaja on merkinnyt tonttimme Dekotalo kyltein. Viimeistään nyt kaikki ohikulkijat näkevät, että tontilla tapahtuu kohta jotain suurempaa kuin pelkkä kevätsiivous 👍

Ja loman aikana Äiti ja Matti purkivat tonttimme välistä aitaa. Se piti purkaa vesiputken tieltä, mutta oli muutenkin jo huonokuntoinen ja purkukelpoinen. He myös veivät kaikki kasaamamme "jätteet" kaatopaikalle. Näistä kaatopaikka keikoista on tullut jo perinne, me keräämme romut kasaan talven aikana ja kun he tulevat keväällä Suomeen, niin kuskaavat ekan viikon meidän kasaamia romuja kaatopaikalle 😊. Siitä on suuri apu meille, koska harvoin kerkeämme edes töistä kotiin kaatopaikkojen aukioloaikana.

Olemme tehneet myös ensimmäisen oman hankinnan rakennusprojektiin liittyen. Löysimme facen kirppikseltä toiselle yli jäänyttä radon putkea. Nyt se putki komeilee tulevan talon kohdalla, ja odottaa omaa paikkaansa 😊

 

Saimme vihdoin, pitkän odottelun jälkeen suunnittelutarveratkaisun, virallisen sellaisen. Tarkoittaa sitä että voimme ruveta hakemaan rakennuslupaa.

Kävin näyttämässä Dekotalon lähettämät alustavat kuvat rakennusvalvontaan.... Rakennuslupaan tarvitaan meluasiantuntijan laatima melumallinnus, vanhan talon purkusuunnitelma, yksi seinä pitää paloeristää johtuen autotallin läheisyydestä, maaperätutkimusraportti, parkkipaikan läheisyyteen öljyn erottelukaivo, lasikuistista pitää piirtää kuvat mukaan.

Kauheasti papereita ta asiantuntija lausuntoja tässä tarvitsee. 

Onneksi loman aikana tehty maaperätutkimuksen raportti (900€) tuli juuri tänään. Tämä oli kyllä täysin turha tutkimus. Asumme hiekkamontun reunalla, tutkimuksen tekijätkin totesi, että hiekkaa on, loppuun asti. Äiti joka valvoi tutkimuksen ottamista, totesi miehelle, että tuo sama tulos olisi selvinnyt pelkällä lapiollakin 😊 Mutta sehän ei kelpaa viranomaisille.

. Meluasiantuntijalle saatiin lähetettyä piirustukset, jotta hän voi laskea desibelit pihalla ja talossa. Hän lupasi tehdä laskelmat supernopeasti.

Rakennuslupa pitäisi jättää jo alkuviikosta, niin kerkeäisimme saamaan luvat ulos ennen valvontaviraston heinäkuun kesälomaa, jolloin toimisto on kiinni. Näin pysyisimme aikataulussa ja pääsisimme tekemään kaivuutöitä tontilla. Talopaketti pitäisi rantautua 7.9.

Mutta, nyt rupee oikeasti tapahtua jotain näkyvää. Huomenna tontille tulee talkooporukka, lasikuisti puretaan nykyiseltä paikalta säilöön noin vuodeksi. Sen alla oleva kuisti puretaan ja sunnuntaina siirretään puuliiteri tuon kuistin tilalle. Se tulee kovin lähelle nykyistä taloa, mutta tämähän puretaan vuoden-parin päästä pois.

Suurin ongelma tällä hetkellä on, että mihin nuo lasikuistilla olevat tavarat laitetaan.

Puuliiteri odottaa sunnuntain siirtoa.

Meillä on kuulkaa mittailtu "enemmän kun lääkäri määrää". Tuo mies joka asuu kanssani samassa taloudessa, mittaa koko ajan :) Aluksi mittailimme taloa ulkoa, kahlasimme lumihangessa, ja mittasimme talomme ulkomittoja. Ja seuraavana päivänä mittasimme uudelleen, kun kukaan ei edellisenä päivänä kirjoittanut niitä muistiin. Muutaman päivän päästä mittasimme taas, että nyt otetaan ihan tarkat mitat :).

Kun vihdoin saimme tarpeeksi tarkat ulkomitat, siirryimme sisätiloihin. Jokainen huone erikseen, pariinkin eri otteseen, sitten vielä nämä pari seinää sisältä, entä ikkunoiden koot.... tuon kellarin aulan vaikutus konaisneliöihin jne.jne. Onko vessa isompi vai pienempi kuin uudessa talossa, mahtuuko keittiön pöytä uuteen taloon (on todella massiivinen). Ja välillä mitataan pohjapiirrustusta :)

 

Kun talo sitten päätettiinkin siirtää toiseen päähän tonttia, eikä tälle samalle paikalle kuin nyt, niin mittailimme noin suunnilleen sen paikkaa lumihangessa ja nurkkiin tikut pystyyn. Lumien sulattua, mittasimme uudelleen talon paikan tarkasti, tikut tuli samaan paikkaan kun aikaisemmassa mittauksessa. Mitataan vielä tuo välimatka tulevan makkarin kulmasta autotallin seinään, entäs toinen kulma tontin rajaan asti. Otappa kiinni tosta mitasta, niin mitataan vielä näiden tikkujen ristimitta.... nuoh..... Mitataan vielä puuliiterin mitat, ja mitataan sitten paikka jonne se mahdollisesti siirretään. Käydään vielä mittaamassa tuo mahdollisen kunnallisen viemärin metrimäärä, oliko se nyt 115m vai 116m.... ja tuo oli vasta rajalle, mikähän se mitta on siihen taloon asti. korkeusero, tontin korkeusero pitää ehdottomasti mitata, laita tikku tohon, mittaa, hae joku laserijuttu, liian valosaa, liian pitkällä, odotetaan iltaan ja mitataan sit uudestaan :D Jep, korkeuseroa on ihan riittävästi, tarvii tehdä maatöitä hiukan enemmän.

Koko lopputalven ja alkukevään olemme siis kävelleet tonttia ristiin rastiin mitta kädessä, välillä hiukan tontin ulkopuolellakin. Ehkä tuon miehen unelma-ammatti olisi ollut mittamies :D

ps. se ei ole vielä älynnyt mitata portin leveyttä, mahtuuko talopaketin tuoja autollansa portista sisälle ;)

 

Tänään on huilipäivä (ja saunailta), isäntä on töissä ilta myöhään ja minä teen valokuvauksen asiakastöitä. 

Jotakin edistystä on kuitenkin tapahtunut tänäänkin. Tuusulan kunnalta tuli ilmoitus, että Elykeskus on käsitellyt hakemuksemme, eikä siinä ollut huomauttamista. Jee..... nyt pääsemme piakkoin tekemään rakennuslupahakemusta. Ihmettelen vaan tätä paperin määrää.... kauheesti pitää lähettää sinne ja tänne, laittaa hakemusta ja toimenpidelupaa. Ja odottaa niiden käsittelyä. Nyt siis pitää vielä laittaa erikseen tuo rakennuslupahakemus kunnalle, ennenkuin pääsemme oikeasti tekemään mitään. Ja siihen pitää liitteeksi laittaa Dekotalolta papereita, eikä sieltä saada papereita ennenkuin olemme lähettäneet sinne kunnalta jotain papereita ja mittauksia ja piirustuksia.... nuoh... en edes ymmärrä mitä ne kaikki on. Onneksi minulla on mies joka ymmärtää :)

Saimme eilen Dekotaloilta kirjeen, jossa kiiteltiin luottamuksesta. Saimme selkeät ohjeet mitä pitää seuraavaksi tehdä, ja missä vaiheessa tehdään mitäkin, kuten valitaan laattoja, laminaatteja tai maaleja.... mutta niiden valintaan menee vielä hetki :). Kun asiat pilkotaan pieniksi osiksi, ja kerrotaan että juuri nyt sinun pitää...... ja ranskalaisilla viivoilla kerrottu mitä tehdään. 

Vielä riittää kuitenkin pähkäiltävää niinkin tylsillä aiheilla kun sadevesi-viemäri-asialla. Asumme haja-asutusalueella, eikä meillä ole kunnallista viemäriä. Olemme selvittäneet,tai mies on selvitellyt, minä vaan lähinnä nyökytellyt ja kuunnellut, erilaisia vaihtoehtoja. Käsitelläänkö viemärivedet omalla tontilla, vai liitytäänkö kunnalliseen? Kunnan viemäri tulisi reilun sadan metrin päähän, pitäisi itse tuoda viemäriputket ja rakentaa joku pumppaamo... sitten kun viemärin "oja" pitäisi olla tuossa hiekkarinteen kupeessa, aiheuttaa se päänvaivaa, siitä ei voi kaivaa, "vuori" valuisi alas.

Noh, elykeskukselta voi toki hakea lupaa laittaa viemäri tuohon jalkakäytävän viereen, mutta sitten se tulisi melko pintaan, ja vaatisi putkilta melkoisesti enemmän kuin pelkkä viemäriputki. Elykeskukselle on kuitenkin lupa-anosmus tuostakin laitettu, heidän edustaja kävi katsomassa, ja sanoi että parin viikon päästä tulee päätös.

Mietimme myös, josko putken suuntaporaisi, ei tarvitsisi kaivaa..... mutta hiekkavuoressa on todella isokokoisia kivenjärkäleitä, joten poraaminen tuskin onnistuisi. Ja, urakoitsijat eivät ole kiinnostuneita näin pienestä asiakkaasta. Joten, se siitä, jäipähän edes yksi vaihtoehto pois laskuista.

Nyt pitäisi vaan laskea, kumpi olisi edullisempaa, käsitellä jätevedet omalla tontilla kuten nyt, vai liittyä kunnalliseen tekemällä kaiken itse. Ja siis, selvennykseksi, vanhat järjestelmämme eivät ole enää nykylain mukaisia, vaan kaikki pitää päivittää tämän päivän määräysten mukaiseksi. Tehdään niin tai näin, niin tuo on melko kallista lystiä :)

Onneksi meillä on jo kunnan vesi, tosin sitäkin pitää hiukan operoida....

Viikonloppuna töiden lisäksi, jos sää sallii, jatkamme pihan laittamista valmiimmaksi. Puramme uima-allasterassia ja viemme jätekuormaa, jonka ensin kasaamme nurkista :)

Tänään kuitenkin tilasin meille leffaliput huomiselle, että huomenillalla kuitenkin jotakin muuta kun töitä tai rakennusta, jeee.....

 

Elykeskuksen suunnittelutarveratkaisua ja kunnan rakennuslupaa odotellessa ei voi oikein tehdä muuta kuin odottaa..... ja odottavan aika on pitkä. Voisimmeko jo kaivaa vesiputkelle paikkaa, entä viemärille? Tehdä edes jotakin joka nopeuttaisi ajankulua?

Tulevan talon paikalla on kaksi suurta mäntyä, niistä pitää päästä eroon. Siispä puunkaataja paikalle. Siinäpä riittääkin sitten viikoksi hommia. Hyötyliikuntaa, ajattelen kun raahaan suuria oksia paikasta A paikkaan B. Männyt pilkotaan käyttökelpoisiksi haloiksi jo heti tässä vaiheessa. "Mieti kuinka kivaa on kun voimme hakea valmiit takkapuut liiteristä" sanoin miehelleni kun niitä kimpassa pilkottiin. Tosin, puuliiterikin pitää tyhjentää ja siirtää uuden talon tieltä. Varastokin pitäisi tyhjentää ja hävittää. Vanhat omenapuut pitäisi kaataa, ja pari kesää sitten istutetut kirsikka- ja luumupuut siirtää väljemmille vesille tontin toiseen päähän. Säilyyköhän ne hengissä siirrosta?

Uima-allasaluekin on purettava, siihen tulee viemäri. Onneksi se on vain sellainen joka kevät täytettävä ja kasattava/purettava kevyt allas. Terassi sen alla sitten onkin hiukan järeämpää tekoa. Selkä ei tykkää kun mitä ihmeellisimissä asennoissa ruuvaa ruuveja auki ja kantaa terassilaudat pinkkaan jonnekin.... minne? Mielestäni meillä on melko tilava tontti, mutta nyt kun kaikki pitää purkaa ja siirtää, tuntuu että tila ei riitä. Allas-alueen purku on naiselle sopivaa duunia, ukkokulta tekee samaan aikaan hiukan raskaampia hommia, kuten siirtelee vanhaa kiuasta, joka jäi nurkkiin lojumaan viimekesän saunaprojektin jälkeen.

Lipputankokin on tiellä, onneksi sen kaataminen oli melko helppoa. Täytyy säilöä se tonti reunalla, ja pystyttää sitten uuden kodin pihalle arvoiseensa paikkaan.

Jotakin järkevää voi siis tehdä odotellessakin, ja sitä paitsi, kaikki tämä on älyttömän hyvää hytötyliikuntaa. Lenkille ei tarvitse erikseen lähteä :), ja hei.... mikään paikka ei ole aamulla kipeä moisen huhkimisen jälkeen!

Teen elämäni ensimmäistä blogia, eikä aavistustakaan mitä siitä tulee. En edes seuraa tai lue yleensä minkäänlaisia blogeja. Ajattelin pitää päiväkirjaa tulevasta rakennusurakastamme, ja mietin, että voisihan sen tehdä nykyaikaisesti 😊

Olemme reilu viisikymppinen pariskunta. Hankimme ensimmäisen omakotitalon kymmenen vuotta sitten. Remontoimme ja saneerasimme, rakensimme ja korjasimme tätä 52 valmistunutta ja 82 laajennettua taloa.

Taakse jäänyt talvi oli kuitenkin talovanhukselle jo liikaa. Ongelmia tuli ja meni pitkin talvea. Siitä se ajatus sitten lähti; entäs jos puretaan tämä, ja rakennetaan uusi.

Muutama viikko surffailua netissä ja muutama taloesittely, ja siinä se on, Dekotalo 93, klassinen malli. Juuri meidän näköinen ja kokoinen, uusi tuleva kotimme!

Tässä päiväkirjassa kerron kuinka projekti etenee, kaikille yhdessä ja erikseen: lapsille, vanhemmille, ystäville, tutuille, naapureille ja sukulaisille. Ja omaksi muistoksi 😊 Katsotaan, kuinka homma etenee 👍